tasapainoni digitaalisuuden
kyseenalaisuuden analogisuus
varjostaa syyspilvien harmaita kölejä
kuvitelmissani kuin laivojen
kaikista maailman väreistä
olennainen
on jäänyt kera eläviensä
tuolle puolen valaisemaan
monimuotoisuuden vapaus
vapauden vaikuttavuus
vaikuttamisen tunne
purjehtijoilla noilla
maailman valoisan puolen
purnukka vain tyhjänä enää
pöytää koristaa
sisältö liuenneena aivokemiani aavaan
ei aina anna energiaa
edes jättää jätteitä
niiden huoleksi jotka niistä huolehtivat
sanottavan rajan ylitin jo syntyessäni
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment